Historiaa

 

Ylämaa kuului Säkkijärven pitäjään jonka marttatoiminnassa alueen naiset olivat mukana. Ylämaa itsenäistyi omaksi pitäjäksi vuoden 1929 alussa. Tällöin tuli tarve perustaa oma marttayhdistys, muutaman vuoden asian kypsyttelyn jälkeen yhdistys perustettiin 2 syyskuussa 1933.

Kyliin ehdittiin vuosien 1933-39 välisenä aikana perustaa 10 marttakerhoa. Toinen maailmansota aiheutti alueella paljon vaikeuksia ja muutti päättyessään kunnanrajoja, Timperilän kylä menetettiin alueluovutuksessa. Väkevälän ja Nurmelan kylät olivat kuuluneet Säkkijärveen, nämä kylät liitettiin Ylämaahan. Sanotaanhan Säkkijärvi-polkka kappaleen sanoissakin, että jäihän sentään polkka ja kolkka. (Toinen pieni kolkka myös Miehikkälään).

 

Neuvontaa yhdistyksessä on aina pidetty tärkeänä. Ensimmäinen osa-aikainen marttaneuvoja palkattiin v. 1934 hän toimi myös naapuripitäjä Vahvialassa. Sodan jälkeisenä aikana kotitalouksien hyvinvointia ja jälleenrakennusta pidettiin yhteiskunnan taholta niin tärkeänä, että rajaseuduille palkattiin ”rajaseutuneuvojan nimikkeellä” marttaneuvojia. Paikallinen neuvoja oli voimavara koko alueelle, neuvoja Eeva Toivakka työskenteli Ylämaalla 1950 –luvun puolivälistä 1980 –luvun puoliväliin. Tuolloin toiminta oli aktiivista, kyläkerhoja oli enimmillään 14 ja jäsenmäärä suurimmillaan v.1971, varsinaisiajäseniä tuolloin 571 ja nuorisojäseniä n. 90.

 

Omenoiden puristaminen tuoremehuksi alkoi vuonna 1961 jolloin ostettiin ensimmäinen puristuskone, joka oli tuolloin Etelä-Karjalan ensimmäinen ja koko maan marttojen seitsemäs. Tämä toiminta jatkuu edelleen, nyt olemme Etelä-Karjalan piirin viimeinen tuoremehuasema.

 

Vuonna 1964 avattiin ruokala-kahvila, joka toimi 16 vuotta kunnes tilojen vuokrasopimus päättyi. Ruokapalvelut jatkuivat pitopalveluna, jonka toiminta jatkuu edelleen.

Yhdistyksen vireä toiminta kartutti myös kaikenlaista omaisuutta, kangaspuitakin oli useita. Tarvetta omille toimitiloille oli pitempään, tila kysymys ratkesi, kun vuonna 1991 ostettiin talo Ylämaan metsänhoitoyhdistykseltä. Kellarikerrokseen saatiin tilat tuoremehuasemalle, varsinaiseen asuin kerrokseen paikat kangaspuille. Yläkerran asunnossa oli vuokralainen.

Kangaspuilla kutomisen vähetessä tuli ajatus tilojen käyttötarkoituksen muuttamisesta. Vuonna 2008 Marttalassa tehtiin iso remontti, jossa tiloja muutettiin kokoustiloiksi ja keittiö uusittiin, kangaspuita on tällä hetkellä käytössä kahdet.

 

Kyläkerhojen toiminta alkoi hiipua maaseudun muutoksen myötä. Marttajärjestön organisaatio muutos vauhditti kehitystä. Nyt ylämaalla on yhdistyksemme ja sen kolmen toimintaryhmän lisäksi toisena yhdistyksenä Nutikan Martat. Yhdistyksemme jäsenmäärä on noin 110 ja nuorisojäseniä lähes 20.

 

Ylämaa tunnetaan parhaiten kiviesiintymistään, spektroriliitti on tunnettu korukivi ja graniitti rakennuskivi. Ylämaan kiviä löytyykin varmaan monen martan keittiöstä pöytätasoina ympäri Suomen. Ylämaa liitettiin kuntaliitoksen myötä Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 2010 alusta.